Mitä on tapahtumassa mein mielikuvitukselle, tai mitä on tapahtumassa asioitten aidolle kokemiselle? Mikä tekee ruudun tuijottamisesta nii ihmeellistä et valitaa luontodokkari, maataa sohvalla ja syyää popcornii metsässä kävelemisen sijasta. Onko mein kyky pysähtyä kauneuden äärelle kuolemassa? Mikä on tappanu meistä syvän ihmetyksen kaikkia ihmeellisyyksia kohtaa joita mein elämä on täynnä?
Teknologia on siunaus, totta! Mut se on samaan aikaan sekä vapauden että vankeuden airut. Mut yks asia on varma! Myö ollaa etääntymässä lähes täysin luonnosta. Kui moni muistaa miltä maistuu raikas vesi mikä pulppuaa maaperästä? On muute eri kamaa ku hanavesi.. Kui moni muistaa miltä tuntuu kävellä paljain jaloin metsässä kosteilla sammalmättäillä. Kui moni osaa pysähtyä hämmästelemään luonnon ihmeellisyyttä tarkkaan ja läheltä ilman makrolinssiä. Kui moni osaa pysähtyä, sulkee silmänsä, kuulla tuulen huminan korvissaan, huokasta syvää, nauraa äänee, iloita yhessä koko luomakunnan kanssa, laulaa linnuille, matkia eläinten ääniä, olla yhtä luonnon kanssa. Toivon että moni mutta pelkään että harva! Itestänikää en oo varma, mut varmaa on miun syvä kaipuu kohti kaikkee tota, enkä aio jäädä sohvalle..
Myö ollaa sokeita ja kuuroja Jumalan kunnialle, joka ilmotetaan yläilmoissa jos myö katotaa taivaitten avautumista vaa telkkarista. Sen näkemine vaatii mielikuvitusta! Vaali omaa mielikuvitusta! Tuu pois ruudun äärestä! Mieti miten monet surulliset tiedemiehet on tutkinu tähtiä niitten loputtomassa laajuudessaan mutteivät oo koskaan kuulleet niitten laulavan tai nähny niitten välkkyvän ja tanssivan.. Onko niitten silmät nähneet niitä nauhoja mitkä Jumala on vetäny taivaan poikki ja ripustanu tähdet niihi. Mitäs jos ainaku yks ihmine kuolee ni yks tähti sammuu? Ja tähti on timantti mikä kuvaa ihmiselämän arvokkuutta ja ainutkertasuutta? Puuttuuko meiltä mielikuvitusta? Ilman mielikuvitusta, fyysisenä käsitteenä suuteleminenki kuulostaa aika karulta. Kaksi ihmistä painaa kosteat, ryppyset kasvoissa sijaitsevat ruokailuaukot yhteen ja vaihtaa sylkeä! Mut eihä se nii oo! Saatat huudahtaa. Eikä ookkaan! Mutta vaaditaan mielikuvituksen voimaa, tän muuttamiseks joksikin intiimiksi ja äärettömän kauniiksi, mitä se oikeesti onkin! Yks iso syy miks en puolla esimerkiks evoluutioteoriaa on tän vertauksen jälkee varmasti aika selvä. Nii, uskon kyllä Jumalaan myös. "Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, taivaankansi kertoo hänen teoistaan" (Ps. 19:1) Järkeistäminen on paha, paha paha. Järkeistäminen on tylsää. Anna mielikuvituksen lentää. Äläkä muute pelkää bakteereja ja heitä roskakoriin steriiliys ja käsidesit!
-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti