Tylsyys..

..On ehdottomasti nykyajan yksi suurimmista kirouksista.

On niinku joku ois leikannu nykyihmiseltä raajat irti, aivankuin oltais rampoja. En tällä tekstillä halua tuomita ketään vaan herättää ajattelemaa.
  Uskon, että ennenvanhaa elämä oli rikkaampaa värikkäämpää ja ilosempaa. Oon siitä varma! Jossai vaiheessa ku ruvettii teollistumaa ni elämän värikkyys alko kadota. Mainoskylttien värikkyys ei riitä ainkaa miulle. Historiankirjoissa sanaa tylsyys ruvettii käyttämää vasta nimenomasen teollisen vallankumouksen jälkee. Nyt nykyteknologia on tehny meistä nahjuksia, entiset iloset askareet on unohtunu ja tilalle on tullu kylmät koneet.

 Helppus on tehny meistä saamattomia! Ollaa vieraannuttu luonnosta, yksinkertasesta kauneudesta, meistä on tullu rampoja. Liian useesti ystävien kanssa aikaa jaetaa vaa ruudun tai toisen ääressä. Kysy iteltäs jaksatko lähtee pihalle? Tarviit sitä raitista ilmaa!

Hmm! Myös asioitten tekemine mielenkiintosemmi voi tuntuu nololta tai hullulta, mut se on taas yks kahle mielessä mikä estää nauttimasta jostai asioista. Kaikkia asioita ei ees tuu ajateltua ollenkaa. Esim ennevanhaa vesi aina haettii jostai kaukaa lähteeltä/kaivolta. Miettikää kui symboline merkitys sillä on, mennä lähteelle, juoda kylmää, raikasta, puhasta vettä, pohdiskella missä kaikkialla se on kiertäny. Mieletöntä! Nykyää avaa vaa hanan ni sieltä sitä kloorilitkuu tulee.. Tai mites ruuan metsästys? Käyt vaanimassa saalista k-marketin pakastealtaalta, kestikö kaua jäljittää sitä? :D

Noh, ehkä tää kaikki vaa kertoo siitä millane mie oon, romantisoin helposti, tosi helposti jotai entisiä aikoja. Nään ne vaa nii paljo hohdokkaampina. On mukana varmasti joku totuudenpoikanenki. Nykyää asutaa enimmäksee kerrostaloissa. Ennenvanhaa asuttii kylissä jotka oli periaatteessa yhteisöjä, oli yhteisiä juhlia mis soitettii ja laulettii, joku kerto nuotionvalossa tarinoita, kaikki tapahtu luonnonkeskellä, ei melu tai valosaastetta. Ympärillä oli kokoaja mahollisuus tuhansii seikkailuihi. Eihä ulkomaailmasta tiietty paljo mitää.

Haluisin omaa elämääni seikkailuja! Noh mistä mie niitä nyt revin. Kaikki on kartotettu ja tutkittu jo valmiiks. Voin kattoo dokumentin tv lähettimestä ja ikäänkuin seikkailla..
 Onneks voi olla lapsenmieline! Se onki paras ase tylsyyttä vastaa! Tai sit se on vaa silmien sulkemista.. Jokatapauksessa, tuntuu et kaikenlaiset seikkailut on paennu meitä, ne on juossu kauas. Sen etee joutuu tekemää töitä et sais niitä kiinni. Ymmärrän varsin hyvi mihi larppaajat pyrkii, ainut vaa et ne näyttelee eli ei elä todellisuutta..