Kaikki täydellisyyden tavottelu, ulkoapäin tulevien paineitten ja ennakko-odotusten alle alistumine ei johda ikinä mihinkäänn hyvään, se on kova ruoska joka piiskaa orjaa. Ikinä ei pitäis kiinnittää ensisijaisesti katsetta lopputuloksee keskenkaiken, vaa sensijaan asenteesee millä asiat tekee! Ite pyrin siihe, että teen kaiken kiittäen olosuhteista ja kiinnittäen huomion miun asenteesee millä sen teen. Miun ei tarvii sitoo itteäni ajatuksella, mitä jos epäonnistun, koska sillä ei oo merkitystä! Ja kun teen kaiken kokosydämestäni niinku tekisin sen Jumalalle ni lopputuloksella ei oo niinkää väliä! Tekemine on arvokkaampaa ku lopputulos! Varsinki ku tekee asiat Jumalalle ni Jumala pitää huolen kyllä lopputuloksesta!
Mikä yleensäkkää on se mittapuu millä mitataan meiän tekemisiä. Jos teet taidetta ja vertaat samalla itteäs johoki arvostettuu taiteilijaa ja mittaat siun onnistumista sitäkautta ni eikö siullekki tuu paha mieli? Ei elämässä voi oikeestaa ees onnistua tai epäonnistua, ainakaa meiän mittapuulla! On olemassa vaa ihmisten asettamia, yhteiskunnassa vallalla olevia rimoja jota ihmiset yrittää ylittää, ja kun eivät siihen pysty, masentuvat, surustuvat, ahdistuvat. Herää kysymyks, miks ihminen on asettanu tälläsen kompastuskiven omaa ja muitten elämään? Kukaa ei varmaa tiiä vastausta. Jos ja kun löytää vapauden elämässään ei oo enää väliä mitä muut ajattelee siun tekemisistä ja siusta, muista vaa välittää ja ajatella ite muita ni positiivisuus leviää! Muista nauraa! Ei pälyillen ja miettien mitä muut miettii miun naurusta vaa kasvot kohti korkeuksia ja sydämen pohjasta ulos vaa. Helppo harjotus on nauraa vaikka ei naurattaiskaa. Tee tekonaurua kovaa äänee ja rupee nauramaa sitte aidosti sille kui tyhmältä se saattaa kuulostaa. Ole vapaa!
Kysy:
Miks en hymyilis
Miks en olis hyvä muille
Miks en rohkasis
Miks en auttais
Useesti vastaus on, Mutku mie, MINÄ, mie, miulle. Elämän lähestymine itsekkäästä perspektiivistä ei oo hyvä juttu. Itsekkyys ei tuota ikinä hyvää hedelmää. Totuus on kuitenki et antaessaan saa! Ku hymyilet muille ni saat takas hymyjä! Ku naurat, saat muutki nauramaa, joko yhtyneenä iloo tai hämmentyneenä siulle!
Jos tuntuu et elämässä on liikaa negatiivisiä asioita, voit varmasti helposti jättää suuren osan niistä pois valinnoilla. Osan voi ohittaa olankohautuksella. Viimesetki surut häviää ku asettuu kattomaa elämää oikeesta perspektiivistä! Puhun tätä omasta kokemuksesta.
Raha on nii suureks tehty asia mein yhteiskunnassa et siitäki on varmaa hyvä sanoo pari sanaa! Hyvä renki, huono isäntä? Sanoisin et huono renki, surkea isäntä! Mitä se ees on, paperin tai metallinpaloja joille ihmine on antanu kuvitteellisen arvon mikä ei perustu mihikää muuhu ku sen omaa liikkeellä olevaa määrää. Koko systeemin epävakaus vaa lisääntyy ku mammona liikkuu useimmiten virtuaalisena. Okei, eletää maailmassa missä valtaosa ihmisistä käyttää rahaa, ei siis voia täysin olla erossa siitä vaik haluttaiski! Voiaa silti olla mittaamatta omaa elämää sillä! Voiaa olla vapaita! Jokaine voi halutessaan hakee vaatteita myös roskiksesta ostoshelvettien sijaan, myös kirpputori on jees! Jokaine voi halutessaan kasvattaa ite ruokaansa, suuriaki määriä huolimatta siitä, että asuu esim kerrostalossa! Tässä tapauksessa joudut vaa valitettavasti luopumaa babylonin vedätysmätöstä ja kärsimää lume/valhenälkäpäissäs vierotusoireita hetken. Lisä, väri ja muut aineet aiheuttaa riippuvuutta! Oon aina arvostanu ja fiilistelly omavaraisuutta!
Rahalla voit tehä hyvää, ja voit antaa sitä hyväntekeväisyytee.. Helppoa! Nää asia toisin, Ilman rahaa voit tehä hyvää ja voit antaa myös hyväntekeväisyytee.. Vaikeeta! MIKS? Väittäisin että myö myös naamioidutaa rahan taakse! Rahalla rakastamine on todellaki vähäistä rakkautta, ja yleensäkki jos päähä on iskostunu ajatus että "rahalla saa" on vilpitön hyväntekeväisyys ehkä vaikeeta sillä! noh ehkä vähä epätäydelline aasinsilta.. :D
Miun oma syksy on ollu tosi ilosta ja nauruntäytteistä aikaa! Oon ymmärtäny elämästä paljo uutta ja tutustunu nii itteeni ku Jumalaaki lisää! Esimerkiks luin Veli Laurentiuksen: Jumalan Läsnäolon Harjoitus kirjan joka todellaki pärisee edellee! Jumala on läsnä kaikkialla ja vaikuttaa kaikessa. Mut omalla havainnoinnilla voiaa kieltäytyä huomaamasta sitä, ollaa vapaita kuitenki myös kieltäytymää! Linnuilla on siivet, mutta jos se pelkää lähtee lentoo, sen elämästä tulee surullisesti tosi rajallista, toki se voi juosta maanpinnassa ja hyppiäkki. Huomaa että hetken näin elettyään lintu unohtaa lentokykynsä, eli mitä pitempää lentämättä sitä vaikeempi lentää taas. Lihaksetki surkastuu käyttämättöminä! Eli jos se ei lennä sen elämästä jää puuttumaa valtava osa! Noh pyöritellääpä ajatusta että: Meiät on luotu Jumalan rakkauden kohteiks, jos ei eletä sen mukasesti se rajottaa mein elämää valtavasti! Jos ei oteta vastaa Jumalan rakkautta ei myöskää voia rakastaa eteenpäi sen suunnitelman mukasesti mikä mein jokasen elämällä on. Ilman tarkotusta täällä ei varmastikkaa oo mitää tai ketää! Ongelma on useesti kykenemättömyys selvittää oma tehtävä saatikka sitte elää siinä sen löydettyään. Tän ongelman ratkasu on Jumalassa! Ku oma lihasmuisti on kuollu eikä osata lentää tarvitaa kieltämättä apua! Jos uskalletaa myöntää et ei pärjätä ite ja unohetaa oma ylpeys ni voiaa lähestyy Jumalaa! Jeesus voi tehä vapaaks! Ei meitä oo tarkotettu itsenäisiks ja riippumattomiks niiku useesti omassa ylpeydessämme luullaa! Se on surullista mite harvoin nähää tällästen valheitten läpi! Totuus tekee vapaaks, eli ollakses vapaa siun täytyy oppia tuntemaa totuus. Kyse on kuitenki rakkaudesta. Kyse on rakkaudesta jota ei voia ikinä täysin käsittää mut saadaa aika-ajoin kokee palasia siitä! Ne on timanttisia hetkiä! Suosittelen unohtamaa järkeistämisen ja hyväksymää sen tosiasian, että elämä on täynnä paradokseja joitten läpi kannattaa mennä! Siunausta!
Huomioi! Tämä teksti saattaa olla epätäydellinen.
:------------)
VastaaPoista